Voi luoja mikä päivä. Päädyin hammaslääkärille, joka ilokseni ilmoitti, että täällä hampaan juurakossa on tällainen suhteellisen reilu tulehdus, avataanpa tämä hammas niin sitten helpottaa. Helpottihan se, vähän. Näytän tosin edelleen toispuoleisesti hamsterilta, olen nukkunut koko päivän ja olen sidoksissa sekä antibioottiin että penisilliiniin seuraavat 10 päivää. Ja sitten taas hammaslääkärille.
Tänään olen saanut alas yhden kupillisen teetä (Liptonin tylsää mustaherukkaa), ja senkin itkua vääntäen (kuuma ei tunnu kivalta, kun hammas on juurikanavaan asti auki). Lukeminen rajoittui siihen hammaslääkärin odotushuoneessa itkunsekaisessa paniikissa selattuun naisten lehteen. Oli siinä Paula Lehtomäki, sen muistan. Mitään muuta sitten en.
Taidan ryömiä takaisin sänkyyn, ja toivoa että huomenna olisi energiaa tehdä muutakin kuin itkeä ja syödä särkylääkkeitä. Olisi kivaa, jos heräisin aamulla, enkä näyttäisi hamsterilta. Hampaat, gotta love 'em.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti