Hamsterimaailmasta, hyvää iltaa. Tosin, hamsterius on pikku hiljaa, enenevässä määrin väistyvä ilmiö (ei kuitenkaan tarpeeksi nopeasti väistyvä, mind you) ja ehkä huomenna uskallan syödä leipää. Jos oikein hurjaksi äidyn, siis.
Jostain syystä tässä olotilassa lukeminen ei ole maistunut, yhtään. Eikä teekään, mikä on kummallista. Sen sijaan olen lipittänyt mehua ja mehukeittoa, ja tuijottanut elokuvia. On tullut katsottua niin Life as we know it kuin The Social Network'kin, ja jossain vaiheessa taisin katsoa Love and other drugsin. Niin, ja Despicable Me:n. Ja Because I said so'n ja The Jane Austen Book Clubin, molemmat n:ttä kertaa. Kuten siis huomata saattaa, en ole kyennyt käsittelemään kovinkaan syvällisiä teemoja, saati huikeita juonenkäänteitä (ei Darren Aronofskya minulle hetkeen, kiitos. Black Swan täytyy tosin nähdä.)
Tunnelin päässä näkyy tosin selvästi valoa: olen jaksanut neuloa tänään! Toivottavasti saan tuon tuubihuivin valmiiksi viikonlopun aikana, ihan vaan siltä varalta jos vaikka muistutankin toispuoleisesti hamsteria vielä maanantaina. Mieluiten tosin käyttäisin uutta ihanuuttani siksi, että se on uusi ja ihana.
Hamsteriominaisuuksista ei vaan koskaan tiedä. Saattavat iskeä milloin vaan, täysin odottamatta. Pirulaiset.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti